Platonin luolavertaus tänään
Varjojen muodostama todellisuus liittyy näkemisen geometriaan. Valo liittyy varjoon, joka muodostaa tumman alueen valaistun materian pinnalle. Kaikki varjot eivät ole tätä, sillä esimerkiksi taipuma ja väsyminen ovat varjoja tapahtumista ja laskettavaa. Tämä tarkoittaa, suhdelaskennan määrittävän tapaukset varjojen avulla. Tämä on yksinkertaista, vaatien vain kyvyn vastaanottaa tietoa toisesta näkökulmasta. Lopulta laskenta päätyy samaan kuin muulla tavalla laskemalla tai siihen ei pääse tunnetusti muulla tavalla. Joissakin tapauksissa minuuttien laskentaan paperilla on tarvittu vuosien kokemus asiasta. Joitakin asioita, ei kyetä laskemaan muulla tavalla kuin suhdelaskentana.
 Olemme olleet Platonin esimerkin mukaisesti kaavojen kahleisiin sidottuja vankeja, jolloin tiedeuskon nimissä maailmankuva on selittynyt kaavoina. Uskossa kysymme kaavaa millä jokin lasketaan. Päämme ovat kahleilla sidottu kaavoihin, jotka ovat myös tapahtumia kuvavia varjoja. Kaavan tarkkuus on vastaava, kuin nuotion valo Platonin luolaesimerkissä. Ilman kirkasta valoa, ei ole muodostu varjokuvaa ilmiöstä. Entä, kun kaavaa ei ole?
Suhdelaskennassa, ei ole vain kaavatyrmään teljettyjä vankeja. Tutustumme valoon ja varjoon, valitsemalla parhaan tavan laskea kaavalla tai ilman. Kaavat ovat hyviä, mutta niiden varaan ei voi pelkästään jäädä. Jotta pystyy laskemaan tekniikkaan ja fysiikkaan liittyviä tehtäviä, on tunnettava painovoimakentän kiihtyvyys, mutta gravitaatio on huonommin tunnettu.
Gravitaatio varjon muodostaja
Kiihtyvyyden arvo painovoiman seurauksena, ei anna tuntemusta aiheesta. Käytämme esimerkiksi painovoimakiihtyvyyden kerrointa 9,81 m/s2, tietämättä miksi. Oletuksena on, ettei 99,99 % ihmisistä kykene määrittämään gravitaatiovakion Y = 6,67 x 10-11 Newton metri2/kilogramma2 muodostumista. Näin ollessa, laskenta ei perustu henkilökohtaiseen tietämiseen perusteltavalla tavalla. Laskemme gravitaation lukuisalla tavalla tunnettuun nähden. Ilman gravitaatiota, ei tarvita laskukaavoja, sillä mikään ei taivu, pysäytä liikettä tai pysy koossa. Tämän oivaltamalla, gravitaatio pitää kaiken koossa, pysäyttää liikkeen, taivuttaa ja väsyttää, mutta on laskettavissa. Gravitaatio muodostaa varjon, jota laskemme sen eri muodoissa.
Suhdelaskentana voi laskea tunnettua, erityisesti aiemmin laskemattomia asioita. Varjo käsitteenä tuo esiin asioita, jotka kirkkaassa valossa peittyvät näkymättömiksi. Vastaavaa tapahtuu mustavalkoisessa valokuvassa, jolloin aluksi tummasta kohdasta kuvaa ei pysty erottamaan yksityiskohtia. Valokuvaa kehittäessä, on mahdollista valottaa tummia kohtia lisää ja näin saada yksityiskohtia esiin. Alivalottuneella tummalla negatiivilla tämä on mahdollista. Ylivalottunut negativi on lähes valkoinen, jolloin se on kuin tarkastelisi asioita leipäpussin läpi. Tiedän tämän hvyin, sillä minulla oli aikanaan välineistö musta-valko valokuvien valmistamiseksi. Ajatus luonnon tuntemisesta pelkästään kaavoina, on ajatuksena kuollut ja johtaa kapeaan näkemykseen ilmiöistä.
Muut laskentamenettelyt eivät ole yhtenäinen laskentamenettely. Tästä syystä suhdelaskentaan tutustumisen voi aloittaa haluamastaan kohdasta, tämän sotkematta kokonaiskuvaa. Rakentaminen on eräs suhdelaskennan teemoista. Avatessanne sivut uudelleen, ne ovat kenties jo muuttuneet. Näin ne tarkentuvat, mutta saamatta niitä milloinkaan valmiiksi.
29.3.2015*21:40 (979 - 981)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com |
