Platonin luolavertaus tänään
 Varjojen muodostama todellisuus liittyy näkemisen geometriaan. Varjot muodostavat tumman alueen valaistulle pinnalle. Esimerkiksi taipuminen ja väsyminen ovat varjoja tapahtumista. Suhdelaskennan määrittää tapaukset varjojen avulla. Vaatien kyvyn vastaanottaa tietoa meille rinnakkaisella tavalla.
Lopulta laskenta päätyy samaan kuin muulla tavalla laskemalla, tai siihen pystymättä muuten. Joissakin tapauksissa minuuttien laskentaan on vaadittu vuosien kokemus asiasta. Periaatteen tuntiessa laskenta vie hetken, johon muuten kuluu aikaa.
Platonin esimerkin mukaisesti olemme kaavoihin sidottuja, maailmamme kuvaa selittäessä. Suhdelaskennan menettelyyn perehtynyt ei ole kaavoihin teljetty, valoon ja varjoon perustuvassa laskemisessaan. Kaavat ovat hyviä, mutta niiden varaan ei voi pelkästään jäädä nykyisellä tietämyksellämme.
Gravitaatio varjon muodostaja
Käyttäessä painovoimakiihtyvyyden kerrointa 9,81 m/s2, harva tietää perusteen. Oletuksena 99,99 % ihmisistä ei määritä gravitaatiovakion Y = 6,67 x 10-11 Newton metri2/kg2 muodostumista. Laskemisen perustumatta henkilökohtaiseen tietoon.
Ilman gravitaatiota emme tarvitse laskukaavoja, sillä mikään ei taivu, pysäytä liikettä tai pysy koossa. Tämän oivaltaessa gravitaatio pitää maailman koossa, pysäyttää liikkeen, taivuttaa ja väsyttää laskettavana. Gravitaatio muodostaa varjon, jota laskemme sen eri muodoissa.
Suhdelaskennan avulla määrittää aiemmin laskematonta. Laskemiseen liittyvät varjot tuovat esiin asioita, jotka kirkkaina peittyvät näkymättömiksi. Vastaavasti kuin mustavalkoisessa valokuvassa, jolloin tummasta kohdasta kuvaa ei erota yksityiskohtia. Valokuvaa kehittäessä sen tummia kohtia valottaessa, saa yksityiskohdat esiin. Alivalottuneella negatiivilla tämä on mahdollista. Ylivalottunut negativi valkoisena, ei tätä mahdollisuutta anna.
29.3.2015*21:40 (979 - 981)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com |
