Platonin luolavertaus
 Platon käytti luolavertausta, jossa hän vertasi ihmisen asemaa luonnon kaavion luolassa asuvaan ihmiseen. Vertauksen todellisuuden kuva syntyi esineiden muodostamina varjoina luolan seinälle. Tämä tapahtuu siten, että todelliset esineet auringon valossa, vaihtoehtoisesti nuotion valossa heittävät varjon luolan takaseinälle. Luola-asukkaiden tavoin nykyihminen raapii todellisuuden pintaa aistiensa ja kykyjensä rajoissa. Luolaan tuotiin vankeja, joista osa oli nähnyt vain seinälle hahmottuvat varjot.
Vangit hahmottavat varjon perusteella tynnyrin suorakaiteeksi. Tynnyrin tyhjennettyä, sen tuo takaisin toinen miehistä, kantaen tynnyriä molemmista reunoista kannattaen eli vaaka-asennossa. Valon sijainti on nyt tynnyrin pituusakselin suuntainen miehen kulkiessa ohitse. Seinälle muodostuu tästä pyöreä kuvio. Kolmantena tapauksena tynnyri kulkee ohitse vinossa asennossa, jolloin näkee ovaalin muotoisen varjon heijastuvan luolan seinälle. Näiden havaintojen perusteella, ohitse kulki kolme erilaista "esinettä", vaikka kyse on samasta tynnyristä.
Platonin luolavertauksessa vanki vapautetaan. Vanki vastustaa siirtoa pois luolasta, mm. kirkkaan päivänvalon vuoksi. Totuttuaan valoon ja nähtyään todelliset esineet ja maailman, vanki joutuu palaamaan takaisin tyrmään. Muut vangit eivät nyt usko hänen kertomaa todellisesta maailmasta. Mikäli palautettu vanki yrittäisi vapauttaa muut vangit, nämä todennäköisesti tappaisivat hänet. Vertauksessa on paljon muutakin, joskin edellä oleva on kuvaus pääpirteissään. (74)
Platonilla oli ajatus valosta kaiken takana. Paljon myöhemmin Albert Einstein teki saman havainnon valon nopeutena.
Suhdelaskennan ilmiöt ovat kuin tynnyreitä. Ne näyttävät erilaisilta, mutta ovat lopulta samaa tarkoittavia keskenään.
29.3.2015*13:20 (74 - 887)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com |
