Pascalin kolmio
 Blaise Pascal itse ei keksinyt kuviota, sillä jo muinaiset kiinalaiset tunsivat sen. Pascal ainoastaan havaitsi kolmion käyttökelpoisuuden matemaattisissa ongelmissa.
Suhdelaskennan kannalta on tärkeää, että rivit ovat laskettavaa kuudenteen riviin saakka. Kuudennen rivin jälkeen, luvut karkaavat käsityksestä. Kuudennen rivin puolikkaan summa, on suurella tarkkuudella kultaisen leikkauksen suhdeluku 1,618. Yhteenlaskemalla viidennen rivin summa on luku 16. Tämä on kreikkalaisten aakkosten kirjain fii, luvun 1,618 tunnus.
 Tutkimusten mukaan ihmiset pystyvät hallitsemaan korkeintaan viisi saman aikaista tapahtumaa ja eräissä tapauksissa lahjakkaimmat kymmenen tapahtumaa. Samaa ajatusta voi käyttää suhdelaskentaan. Luku viisi suhdeportaina, on suhteellisuusraja.
Pascalin kolmiosta sanotaan jokaisen rivin summan kasvavan kertoimella 11=> 1 x 11 = 11 => 11 x 11 = 121, joka voi havaita taulukosta. Luonnossa ei kuitenkaan ole kertoimella 11 esiintyvää. Kertoimella 1,1 sen sijaan on yhteys luonnossa tapahtuviin ilmiöihin ja suhdelaskenta perustuu tähän kertoimeen, varsinkin taipuman yhteydessä.
1,1
1,1 x 1,1 = 1,21
1,1 x 1,1 x 1,1 = 1,331
1,1 x 1,1 x 1,1 x 1,1 = 1,4641
1,1 x 1,1 x 1,1 x 1,1 x 1,1 = 1,61051 Kultainen leikkaus
Tarkasteltaessa vaakarivejä, lukujen yhteenlaskettu summa kaksinkertaistuu jokaisella rivillä ylempään riviin verrattuna. Tarkasteltaessa vaakarivejä ne muodostavat luvun, joka saadaan kertomalla luvulla 11 edellisen rivin luku. 1331 x 11 = 14641. Edellä oleva on matematiiikassa kuvattu harharetki, jonka vastaavuus löytyy meritien Intiaan löytymisen muodossa vuonna 1492. Lukuna 11 pitää paikkansa, mutta luonnossa ei ole kertoimen 11 käyttömahdollisuutta. Kertoimelle 1,1 sen sijaan on ääretön määrä laskentamahdollisuuksia.
1 1
1 1 2
1 2 1 4
1 3 3 1 8
1 4 6 4 1 16
1 6 1 1 6 1 32
30.7.2015*10:00 (325 - 950)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com |
