- Kari kolehmainen Samaa tarkoittava suhdelaskenta

Johdanto näkemisen geometriaanenglish_translation.jpg

Introduction to Visual Geometry

Eräänä päivänä meillä on laajempi näkökulma laskettavaan. Halutessa voimme ajatella.

Punainen ympyrän kehämitta jaettuna vihreällä halkaisijalla =  3,14.

Tämä  tarvitsematta tietää pituuksia tai halkaisijoita. Kaikki vastaavat kuviot sisältävät suhteen 3,14. Värit ja kuviot, nämä ovat näkemiseen perustuva tapa ymmärtää.

pi_in_circle.png

Yksiköt ovat ihmisten keksimiä, joten tällä ajatuksella kaikki ympyrät voivat olla halkaisijaltaan 1. Millimetrin, tuuman, jalan, mailin, valovuoden jne. halkaisijaltaan. Ympyrän koko, ei määritä yksikköä monikolliseen muotoon. Laskemme esimerkiksi ilmiöitä tuotteissa, jolloin yksikköympyrän pinta-ala määrittää teräksen ominaispainon (0,785).

A = pii x r2

A = 3,14 x 0,52

A = 0,785

Pysähdymme tähän hetkeksi havaitaksemme myös kirjaimien sisältävän tiedon ilmiöstä. Kaikki ilmiöt ovat alkujaan johdettavissa kaavasta.

E = m x c2

Energia (E) ja valon nopeus eivät tunnista massaa. Tämä on ajattelumme pääperiaate niistä

Kirjaintunnukset

Kolmeulotteisessa maailmassa kolme ensimmäistä kaavan E = m x c2 kirjaintunnusta ovat tunnettua. Paine voi muodostua materiasta tai lähes aineettomasta väliaineesta. Massa pinta-alan päällä muodostaa kaksiulotteisen paineen pinta-alan ja materiaalin välille. Paineilmapullon tapauksessa, massa on pieni, mutta kolmeulotteinen paine voi olla suuri.

L = pituus          A = Pinta-ala      V = Tilavuus      P = paine

Ilmiöt/ Phenomena

1.   On olemassa ilmiö muodoltaan ympyrä (d1)

      Ympyrä on symmetrinen, jolloin sen leveys on sama kuin sen korkeus.

      Ympyrän pinta-ala;          A = Pii x r x r            (Pii = 3,14)

                                              A = 3,14 x 0,5 x 0,5

                                              A = 0,785

2.   On olemassa ilmiö muodoltaan neliö (1 x 1)

      Neliö on symmetrinen, jolloin sen leveys on sama kuin sen korkeus.

                                            A = 4 x 0,5 x 0,5

                                            A = 1

     Huomataan 3,14 / 4 = 0,785

(Laskemme esimerkiksi ilmiöitä tuotteissa, jolloin yksikköympyrän pinta-ala määrittää teräksen ominaispainon (0,785))

3.   On olemassa ilmiö muodoltaan ellipsi 1,6 x 1 (r = 0,8  ;  s = 0,5)

                                           A = pi x r x s

                                           A = 3,14 x 0,8 x 0,5

                                           A = 1,25

Sanomme ilmiöiden olevan toisensa pois sulkevat, näiden poiketessa toisistaan. Onko näin, sitä tarkastelemme. Mainitut kolme geometrista muotoa tunnetaan, joten niitä ei esitetä tarkemmin. Ilmiön geometrista muotoa tuskin ajattelette, joten kerron niiden käyttäytyvän, kuten laskelmat geometristen kuvioiden yhteydessä. Pinta-ala on kaksiulotteista, jolloin kaksiulotteisuudessa (ilmiön) kasvaminen kaksinkertaiseksi tarkoittaa suuruutta nelinkertaisena. Tämä tiedetään, mutta niin kasvaa kasvaa myös arvo 0,785 eli 4 x 0,785 = Pi (3,14). Ellipsin päämitat 1 ja 1,6(18) ovat kaikkeen luonnossa liittyvä suhde.

1 + 0,618 = 1,618

1 / 1,618 = 0,618

Home_page_mark.jpg

28.11.2014*19:15 (881 - 880)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com