Yleistä mitoittamisesta
 Suuret tekijätkin epäonnistuvat akseleiden ja niihin liittyvien osien mitoittamisessa. Kotimainen tiedollisesti ja taidollisesti merkittävä yritys toimitti laitteen, jossa lujuuslaskijan mukaan oli akseli, jonka mitoitusjännitys oli suuruusluokkaa 2,5 kN/cm2. Laskennallisesti akselin ei olisi pitänyt rikkoutua, mutta näin kävi. Oliko syynä keinahtelevat kuormat akselilla, akselin syymäisyys ja pinnan kuoriutuminen kiilauran kohdalla, vai mikä johti vaurioitumiseen?
Laskenta esittää erään mahdollisuuden vioittumiseen.
Autonvalmistaja lanseerasi markkinoille 2000-luvun vaihteessa mallin, jonka vetoakselit kestivät 100 000 km tai alle, voi sanoa jokaisessa autossa. Syyksi esitettiin suojaavan kumipalkeen huonoutta, mutta lopputulos asiakkaan kannalta oli rikkoutunut tuote.
Vetonivelet eli nivelöidyt akselitapit maksoivat noin 600 euroa kappale asennettuna. Tehdas tuli vastaan alle 100 000 km ajetuissa autoissa maksamalla toisen ja asiakas toisen vetonivelen. Auton kehityksen kestettyä vuosikausia, jäi kerrottu lapsus silti tuotteeseen. Jossakin vaiheessa liimatut ovetkin irtosivat.
Suurten epäonnistuessa, tiedämmekö paremmin odotettavissa olevista ongelmista? Tämän esityksen ollessa suhdelaskentaan perehdyttävän, tarjoaa laskenta raamit mitoitukseen. Jokainen tuote, on mittojen varmistuttua laskettava perinteisellä, opetetulla tavalla. Tulemme havaitsemaan eron suhdelaskentaan olevan usein pienen ja suhteellisuuden vakiinnuttua, voi sen varaan jättää enemmän. Aluksi on syytä verrata laskentaa keskenään ja havaita siirtyvät ominaisuudet laskennan avulla.
30.9.2015*12:10 (547 - 9864)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com
|
