Tuotearvoavaruus
 Product Value SpaceArvoavaruuden käsite syntyi tuotteiden suunnittelun yhteydessä, käyttäessäni järjestel-mällistä menettelyä tuoteperheiden suunnittelemiseksi. Tuotteiden suunnittelun minä tein tietokoneen avulla 80-luvun alkupuolelta lähtien. Aluksi pienten ohjelmapätkien avulla laadituista tuotteista, syntyi ajan myötä johdonmukainen kokonaisuus.
Käsite tuotearvoavaruus on välttämätön laskennan kannalta. Ajatus perustuu havaintoon lainalaisuudesta maailmankaikkeudessa ja tämän liittyessä koneenrakennukseen. Ajatus irrallisesta maailmankaikkeudesta koneenrakennuksessa, on kuolleena syntynyt ajatus. Fysiikassa tunnetusti voi muuttaa arvoja yksiköiden välillä, suhdelaskennan jäämättä tästä ulkopuolelle. Vain gravitaation kohdalla, tiede on voimaton sitä täysin selittämään. Suhdelaskenta perustuu suurelta osin gravitaatioon, pyrkimättä selittämään ilmiötä. Paljon sen luonteesta saa kuitenkin selville suhdelaskennan avulla.
Kokemuksen lisäksi tarvitaan jotakin, jolla havaitsee tuotearvovaruudesta heijastuvan tiedon. Tähän tarkoitukseen minä kehitin tuotekehitysohjelmiston, joka kerää ja tuottaa tietoutta tuotesuunnitteluun. Menettely kokoaa hajallaan olevaa tietoa ja keskittää kerätyn tiedon uuden löytämiseksi. Suhdelaskenta on menettelyn esiintuoma kokonaisuus. Tuotteisiin perustuva laskenta on kiistämätön tosiasia. Jatkona tälle on vastaava käsittely fysiologiaan ja fysiikkaan.
Ruuviesimerkki
M4 ruuvin kiristysmomentiksi taulukko antaa 2,6 Nm. Ruuvi M20 kiristysmomentti on 322,5 Nm. Esikiristysvoima on momentti, jolla ruuvi kiristetään asennettaessa. Määritä ruuvi M20 esikiritysvoima momenttina.
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 0,4 - 0,5 - 0,63 - 0,8 - 1,0 - 1,25 - 1,6 - 2,0 M4 - M5 - M6 - M8 - M10 - M12 - M16 - M20 2,6 Nm - 322,5 Nm => 2,6 Nm x 27 = 332,8 Nm. Taulukko antaa arvon 322,5, mutta arvo 332,8 on käytännössä sama. Suure luvussa voi olla mikä tahansa arvo ja tässä esimerkissä se on Nm. Arvo 332,8 Nm on paikallaan arvoavaruudessa, joka on suhdelaskennan käsite ilmiöiden sijainnille. Samalla periaatteella ulotteisuuden ymmärtämällä, voi sijoittaa ilmiöitä niille kuuluvalle paikalle. Vetojännitys Kiristysvoima Kiristysmomenttimaks. maks.N / mm2 N Laskenta Nm Laskenta M4 559,36 4911 Tunnettu lähtöarvo 2,6 Tunnettu lähtöarvo M5 562,61 7989 1,618 x 4911= 7946 5,0 21 x 2,6 = 5,2 M6 561,22 11280 1,6182 x 4911= 12857 8,6 22 x 2,6 = 10,4 (6/6,3)4 x 12857 = 10577 (6/6,3)5 x10,4 = 8,2
M8 563,34 20618 1,6183 x 4911= 20802 20,7 23 x 2,6 = 20,8 M10 564,52 32742 1,6184 x 4911= 33658 40,2 24 x 2,6 = 41,6 M12 565,26 47652 1,6185 x 4911= 54458 68,3 25 x 2,6 = 83,2 (12/12,5)4 x 54458 = 46254 (12/12,5)5 x 83,2 = 67,8 M16 568,52 89257 1,6186 x 4911= 88113 165,0 26 x 2,6 = 166,4 M20 568,52 139286 1,6187 x 4911= 142567 322,5 27 x 2,6 = 332,8 M24 568,52 200686 1,6188 x 4911= 230674 554,6 28 x 2,6 = 665,6 (24/25)4 x 230674 = 195922 (24/25)5 x 665,6 = 542,7 2 x pinta-ala = 4 2 x pinta-ala + momentti = 5 Tuotteen ja ilmiön arvo löytyy sille kuuluvasta paikasta arvoavaruudessa. Ajattelu poikkeaa totutusta, mutta sen loogisuus tekee asian itsestään selvyydeksi. |
