Suhteellisuusteoria
1. Suhteellisuusteoria
1.1 Suhteellisuusteoria perustuu Albert Einsteinin kahteen teoriaan, erityiseen (1905) ja yleiseen suhteellisuusteoriaan (1916). Erityinen suhteellisuusteoria on nykyinen fysiikan käsitys tilasta, ajasta ja sähkömagnetismista. Yleinen suhteellisuusteoria puolestaan on erityisen suhteellisuusteorian laajennus, joka selittää painovoimaa.
1.2 Avaruus: tilaa ja aikaa on tarkasteltava yhdessä ja suhteessa toisiinsa .
1.3 Valonnopeus on muuttumaton ja sama kaikille sitä tarkasteleville
1.4 Mittauksien kestot ovat suhteessa tarkkailijoiden nopeuksiin. Erityisesti avaruuden pituuden supistumiseen ja aikadilaatioon.
2. Yleistä suhteellisuusteoriasta
Yleisen suhteellisuusteorian perustava idea on avaruuden rakenne. Fysiikan yhteisö hyväksyi erityisen suhteellisuusteorian vuonna 1920. Teoriasta tuli nopeasti merkittävä ja tarpeellinen väline teoreetikoille ja kokeiden tekijöille uusilla aloille atomifysiikkaan, ydinfysiikkaan ja kvanttimekaniikkaan. Toisaalta, yleinen suhteellisuusteoria ei näyttänyt olevan niin hyödyllinen. Sille näytti olevan vähän käyttöä, useimpien sovelluksien ollessa tähtitieteellissä mittakaavoissa. Teorian käyttö tuntui tästä syystä rajoittuvan pieniin korjauksiin Newtonin gravitaatioteoriassa.
3. Teoria suhteellisuudesta
3.1 Sata vuotta erityisen suhteellisuusteorian jälkeen, teoria suhteellisuudesta täydentää yleistä suhteellisuusteoriaa ja selittää, kuinka tähtitieteellisissä mittakaavoissa tunnistetut asiat vaikuttavat maan päällä pienellä nopeudella. Tämä esitetään samaa tarkoittavana suhdelaskentana. 3.2 Eräs tieteen virhepäätelmistä on aikadilaation liittyminen ainoastaan suurella nopeudella tapahtuviin ilmiöihin. Kilpajuoksijat juoksuradalla ovat saman maailmankaikkeuden lainalaisuuden alaisia, kuin suurella nopeudella liikkuva raketti. Todellista lähes valonnopeuden saavuttavaa rakettia, ei kenties koskaan kyetä valmistamaan.
21.6.2018*08:00 (114 -
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com |
