Pituushypyn ennätys aikadilaation kautta
Aikadilaatio pituushypyn ennätyksessä
Tiedot
a) Kilpailija voi aloittaa hyppynsä mistä tahansa pisteestä rajaviivan takaa;kuitenkin mitattu etäisyys on aina kohtisuorassa rajaviivasta lähimpään jonkin kehon osan jättämään jälkeen hiekassa.
b) Bob Beamon Meksiko 1968, tulos 8,90 m. Hän harjoitteli nopeustekniikkaa, jossa hyppääjä ei niinkään hypännyt, vaan enemmänkin käveli ilmassa. Parhaat hyppääjät ovat usein olleet pikajuoksijoita. Hänen vauhdinotto kesti kuusi sekuntia ja hypyn pituus syntyi lähtönopeudesta 9,5 m/s.
c) "Meksikon ohut ilmanala vaikutti hypyn pituuteen, 2250 metriä meren pinnan yläpuolella.
d) Tuuliolosuhteet olivat täydelliset Beamonin ennätyshyppyyn, +2 metriä sekunnissa. Suurin hyväksyttävä tuulen nopeus on kaksi metriä sekunnissa (m/s).
e) Painovoiman kiihtyvyys Mexico City 9.766 m/s2
f) Pituus 1,91 m. Paino 70 kg
Hypyn lentorata
Oletetaan hyppääjän olevan elävä aseen kuula. Aseen suurin kantama saavutetaan suuntaamalla piippu 45 asteen kulmaan maan pinnasta. Ase on kiinteästi paikallaan sillä ammuttaessa, mutta hyppääjä on vaakasuuntaisessa liikkeessä. Maailmanluokan hyppääjät jättävät maanpinnan kahdenkymmenen tai sen alle olevassa hyppy kulmassa. On fysiikan lakien vastaista sanoa hypyn laudalla suuntautuvan noin 20 asteen kulmaan, joten oletetaan sen olevan 45 astetta. Ilmassa hyppy hyvinkin suuntautuu kahdenkymmenen asteen kulmaan, jossa on yhtenä osatekijänä vaakasuora liike-energia. Hyppääminen kulmaan ja kulman näkeminen silmin, ovat kaksi eri asiaa, joten tätä on syytä tarkastella.
Hyppääjä ei niinkään hyppää, vaan vipuaa itsensä laudalla 45 asteen kulmassa eteenpäin, joka näyttää kahdeltakymmeneltä asteelta. Hyppääjä vipuaa itsensä laudalla 45 asteen kulmassa eteenpäin, joka ilmalennossa näyttää noin kahdeltakymmeneltä asteelta.
Aikadilaatio taulukko
Bob Beamonin hyppy Meksiko City 1968
Mitattu hypyn lähtönopeus 9.5 m/s / 1,03282 = 8,90 m
Bob Beamon hyppäsi 8.90 m.
Pascalin kolmio näkemisen geometriana
1 dim 1 m 1,0328
2 dim 1 1 m2 1,03282
3 dim 1 2 1 m3 1,03283
4 dim 1 3 3 1 s
Hypyssä on vaaka- ja pystysuora komponentti eli pinta-ala.
Energin kaavassa E = m c2 valon nopeus on myös pinta-ala.
Teoria suhteellisuudesta
Sata vuotta erityisen suhteellisuusteorian jälkeen, teoria suhteellisuudesta täydentää yleistä suhteellisuusteoriaa ja selittää, kuinka tähtitieteellisissä mittakaavoissa tunnistetut asiat vaikuttavat maan päällä pienellä nopeudella. Tämä esitetään samaa tarkoittavana suhdelaskentana.
Eräs suurista virhepäätelmistä on aikadilaation liittyminen ainoastaan suurella nopeudella tapahtuviin ilmiöihin. Kilpajuoksijat juoksuradalla ovat saman maailmankaikkeuden lainalaisuuden alaisia, kuin suurella nopeudella liikkuva raketti. Todellista lähes valonnopeuden saavuttavaa rakettia, ei kenties koskaan kyetä valmistamaan. Teoria suhteellisuudesta on päivittäin laskettava todellisuus, kun suhteellisuusteoria käytännössä on enemmän viihdekirjallisuutta, kirjoitetun liittyessä lähinnä utopiaan.
Albert Einsteinin teoria, jota ei ole käytetty pienellä nopeudella tapahtuviin ilmiöihin, vaikka seuraava lause kehoittaa tähän.
Erityinen suhteellisuusteoria koskee kaikkia fysikaalisia ilmiöitä paitsi painovoimaa
Liikemäärä p muuntuu Lorenz-muunnoksessa tekijällä 1/L, kun L = sqrt (1-( v/c )2)
==> aikadilaatio 1,0328 valonnopeudella 0,25 c
1,61803... = 1,252 x 1,0328
20.6.2015*21:00 (1031 - 1030)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com |
