Kaikella on sijainti
Everything Has a Location
1. Aakkoset
Aakkoset kuvaavat suhdelaskentaa, jolloin ajatus on kuin kirjaimissa määritettävänä paikkana. Kutsuttaessa nimijärjestyksessä, voi suurin piirtein päätellä oman vuoron. Tämä etenkin, nimen ollessa aakkosten loppupäässä, kuten vaikkapa sukunimi Ääritalo. Kirjaimet ovat tarkasti määrätyillä paikoilla, jolloin esimerkiksi nimet Laura ja Noora tunnistetaan kaikkialla maailmassa. Nooran nimestä voi jättää toisen o-kirjaimen. Kirjaimien aakkosjärjestyksen me opettelemme ensimmäi-seksi. Myöhemmin kirjaimet muodostavat nimet ja sanat. Sanat muodostavat lauseita, jotka selittävät meitä ympäröivän.
2. Kirjaimet
Vastaavalla tavalla kuin aakkoset, numerot ovat määritetyssä asemassa toistensa suhteen. Tiedämme numeron viisi olevan kahden kokonaisluvun päässä numerosta kolme, kuten myös numerosta seitsemän. Vastaava tilanne, on muillakin numeroilla.
Kuten kirjaimet muodostavat sanoja, numerot muodostavat lukuja. Esimerkiksi luku 585 muodostuu kolmesta numerosta. Numerot muodostavat vastaavan merkityksen laskelmissa, kuin kirjaimet sanoissa Esimerkkinä nimi (suurella varmuudella) ilmaisee sukupuolen. Toinen esimerkki on fysiikan tapa määrittää voima massan ja kiihtyvyyden avulla. Kolmantena yhteenlasku, jonka jokainen osaa.
Laura = tyttö (nainen)
F = m x a
3 + 4 = 7
3. Taivaankappaleet
Taivaankappaleillakin on sijaintinsa ja niiden liikkeiden synkroni määrittää ajan toisiinsa suhteen. Esimerkkinä kuunpimennysten ennustaminen on mahdollista tuhansia vuosia eteen- tai taaksepäin. Tämä on tiedetty kauan.
4. Aikamääritteet
Myös sekunnit, minuutit, tunnit, päivät, kuukaudet ja vuodet ovat tiedetyssä sijainnissa. Samoin vuodenajat tulevat järjestyksessä, kuten monet asiat maailmassamme, kuten talvi, kevät, kesä ja syksy.
5. Rautatieasemat
Junalla matkustaessa rautatieasemat tulevat samassa järjestyksessä, mahdollistaen aikataulun laatimisen junalle. Arvot ovat kuin rautatieasemia, mahdollistaen ajan määrittämisen etäisyyden perusteella.
6. Tilanne tänään
Me laskemme määriä ja ilmiöitä kaavoilla, mutta emme muutosta kaavoitta. Entä silloin, kun ei ole laskentamallia? Samaa tarkoittava suhdelaskenta tulee tässä avuksi. Kaikella on paikkansa, joten arvoillakin ovat paikkansa, joista nämä ovat vivuttavissa esiin.


21.11.2014*8:42 (750 - 864) www.karikolehmainen.com epcalculation@gmail.com
5.7.2023 |