Gravitaatiovakio

Gravitational Constant

Gravitaatiovakion määritti ensimmäisenä englantilainen Henry Cavendish vuonna 1798. Tämä oli mahdollista keksityn tarkan torsiovaa'an avulla. Samalla tarkentui maan massan suuruus Isaac Newtonin arvioon nähden. Tämä on tuttua, mutta kerrataan tämä suhdelaskennan näkökulmasta.

Gravitaatiovakio

Maan päällä

Maan massa m₂ on 5,98 x 10²⁴ kg

m₁ arvon voi jättää pois tai antaa arvon 1

Maan säde 6,37 x 10⁶ metriä.

F =    6,67 x 10^-11  x  5,98 x 10²⁴   = 9,81 m/s²

 (6,378 x 10⁶)²

Painovoiman kiihtyvyyden g arvo maaan päällä (pohjolan maissa) on 9,82 m/s². Arvo g on kappaleen kiihtyvyys sekunnin neliössä. Kaava määrittyy pinta-alaksi potenssimerkinnällä sekuntia toiseen. Pelto kasvattamiseen on käsin kosketeltavaa. Ajan peitto kiihtyvyyteen, on käsillä koskettelematonta.

Kaava antaa gravitaatiovakioksi F arvon 9,81 m/s². Painovoiman yhteydessä käytämme arvoa, joka vaihtelee leveyspiirien mukaisesti tai meren pinnalla. Painovoima maan päällä muodostuu gravitaation vetovoimasta, josta vähennetään maapallon pyörimisestä syntyvä keskipakoisvoima.  Laskenta perustuu gravitaatioon, sillä mikään ei taivu ilman painovoimaa tai väsy kitkattomana. Mikään ei pysyisi koossa, ilman puoleensa vetävää voimaa. Tästä huolimatta gravitaatio tunnetaan voimista huonoimmin. Gravitaatiovakion avulla lasketaan painovoima tietyllä etäisyydellä tietyn massaisesta kappaleesta. Painovoima on suoraan verrannollinen kappaleiden massoihin ja kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön eli verrannollisuuskerroin on gravitaatiovakio.

metriä tilavuuteena - sekuntia pinta-alana - kilogrammaa etenemänä

Suhdelaskennan kannalta tärkeää on materiaalin peitto pinta-alalle, tilavuus ja etenemä. Pyydän tarkastelemaan gravitaatiovakiota vaikkapa siksi, ettei kultainen leikkaus 1,618 ole avautunut vuosituhansien saatossa. Suhdelaskenta laskee asioita gravitaatioon perustaen ja esittäen energian liittymisen ilmiöihin.

14.12 2015*23:20 (592 - 16284)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com