Auringonkukan siemenet järjestyvät usein spiraaleihin, joiden lukumäärä vastaa Fibonaccin lukusarjan lukuja, kuten 34, 55, 89 tai 144. Nämä luvut auttavat kasvia pakkaamaan siemenet mahdollisimman tehokkaasti ja hyödyntämään tilan parhaalla tavalla. Tarkat Fibonacci-luvut voivat kuitenkin vaihdella kukkien välillä niiden koon ja kasvuolosuhteiden mukaan. Samankaltaisia kuvioita esiintyy myös kävyissä, ananaksissa ja monissa muissa kasveissa. Järjestely liittyy niin sanottuun kultaiseen kulmaan, joka jakaa siemenet ja lehdet tasaisesti. Fibonacci-kuviot ovat siis luonnossa yleisiä, mutta niiden tarkat luvut eivät ole samanlaisia jokaisessa kukassa.