Fibonacci lukujono luonnossa

Fibonacci Sequence in Nature

1 - 1 - 2 - 3 - 5 - 8 - 13 - 21 - 34 - 55 - 89 - 144 ....

Fibonaccin lukujono on matemaattinen, jossa kukin luku on kahden edellisen luvun summa. Jono esiintyy usein luonnossa, kuten kasvien lehtijärjestyksessä ja kasvien kasvuun liittyvissä ilmiöissä. Monien kasvien lehtien järjestys, siementen sijoittuminen auringonkukissa ja kävyn suomut noudattavat Fibonaccin lukujonoa. Tämä auttaa kasveja optimoimaan valon ja ravinteiden saannin.

Esimerkiksi jänikset lisääntyvät Fibonaccin lukujonon mukaan oletuksella, että kukin pari tuottaa uuden parin jokaisena seuraavana kuukautena. Myös Kultaista leikkausta käytetään usein taiteessa ja arkkitehtuurissa, ja se liittyy läheisesti Fibonaccin lukujonoon. Kultaisen leikkauksen suhdeluku 1,618, tämä löytyy jakamalla peräkkäisten Fibonaccin lukujen suhteen.

Maalaus- ja veistotaiteessa käytetään Fibonaccin lukujonoa ja kultaista leikkausta luomaan esteettisesti miellyttäviä ja harmonisia kompositioita. Fibonaccin lukujonoa käytetään erilaisissa algoritmeissa ja tietorakenteissa, kuten rekursiivisessa ohjelmoinnissa ja järjestämisalgoritmeissa. Fibonaccin luvut esiintyvät monissa yhdistelmälaskennan ja numeerisen analyysin ongelmissa. Fibonaccin lukujonoa ja kultaista leikkausta käytetään markkina-analyysissä ja talouden syklien ennustamisessa. Analyytikot käyttävät Fibonaccin korjaustasoja osakekurssien analyysissä. Joissakin musiikkisävellyksissä on käytetty Fibonaccin lukujonoa ja kultaista leikkausta rytmien ja melodioiden rakentamiseen. Unohtamatta elokuvien kohtausten muodostamista kultaiseen leikkaukseen liittyen.

Kotimyyntihenkilöiden kokoamien

Suhteellisuusraja

0   (0)   Aluksi ei ole ajatusta toiminnasta

1  ´(1)   A saa ajatuksen kotimyynnistä

1   (2)   A:n ensimmäinen toimintakuukausi. Uusi edustaja opiskelee kuukauden.

2   (3)   (A + B ) Jokainen löytää kuukauden jälkeen yhden aliedustajan itselle.

3   (4)   (A - C) + B opiskelee kuukauden

5   (5)   (A + D) + (B + E) + C opiskelee kuukauden

8   (6)   (A + F) + (B + G) + (C + H) + D opiskelee kuukauden. Kahdeksan sijaan on 7 edustajaa.

Ilmiöissä on suhteellisuusraja, jonka jälkeen asiat eivät mene Pascalin kolmion mukaisesti ja tässä tapauksessa Fibonaccin lukujojon mukaisesti. Kuudes kerta on monessa tarkastelussa liikaa ja tämä vastaa vaikkapa sormiemme lukumäärää. Minkä sormen olet valmis poistamaan, tai montako sormea haluamme lisää käteemme?

Fibonacci lukujono Pascalin kolmiossa

Suhteellisuusraja Pascalin kolmiossa

1                            1                               1

2                       1        1                          1 x 11 = 11

3                    1      2      1                       11 x 11 = 121

4                1      3      3      1                    11 x 121 = 1331

5            1      4      6      4      1                11 x 1331 = 14641

6        1      5     10     10      5      1          11 x 14641 = 1      5     10     10      5      1

Pascalin kolmio ja Fibonacin lukujono muodostavat toisiaan vastaavan suhteellisuusrajan viidennen porrastuksen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa ilmiön muutosta sitä tarkastellessa. Tämän porrastuksen ylittää aikadilaation käsitteen kautta.  Aluksi tarkastelemme kahden ensimmäisen ilmiön olemusta.

1 + 1 = 2

a + a = 2a

Mittanauha a on pituudeltaan 100 cm ja b 200 cm. Mikäli ajattelemme tämän ilmiönä, on joissakin tapauksissa huomioitava siihen liittyvä. Tässä tapauksessa mittanauha a:n kokonaispituus ei ole 100 cm, vaan todennäköisesti 100 + 5 cm. Mittanauha b:n pituus puolestaan 200 + 10 cm suuremman rullan vuoksi.

Meidän on otettava huomioon ilmiön suuruusluokka. 100 cm mittanauhan kotelo voi suurella todennäköisyydellä olla 5 cm. Mittanauhat suunnitellaan siten, että vaikkapa aukon leveyden saa mitattua mittanauhan laittamalla aukkoon. Mittanauhassa a vaikkapa lukema 75 cm ja mittanauhan rulla 5 cm on 80 cm. Mittanauhassa b lukema 70 cm ja mittanauhan rulla huomioiden sama 80 cm. Ilmiöissä on tunnettava yksinkertaiset säännöt, jotka vaihtelevat tarkastelusta toiseen.

Juoksurata 100 m lähtötelinet

Sadan metrin juoksumatka alkaa mittanauhan koteloa vastaavalla lähtötelineellä tässä kuvattuna pituudeltaan 50 cm. Telineellä on merkittävä vaikutus syntyvään aikaan, eikä tapahtuman kokonaispituus ilmiöksi kuvattuna ole 100 m, vaan 100 m + 0,5 m = 100,5 m.

Nämä lähtötelineet ovat suunniteltu tarjoamaan pikajuoksijoille voimakkaan ja vakaan lähdön. Telineitä voi säätää, jolloin urheilijat asettavat kulman ja sijainnin, jotka parhaiten sopivat heidän lähtöasentoonsa ja tekniikkaansa. Telineet ovat ratkaisevassa roolissa juoksijan alkukiihdytyksen ja kokonaisnopeuden maksimoimisessa.

Maailmanennätysajat 100 ja 200 metrin juoksuissa ovat seuraavat:

• 100 metriä: 9,58 sekuntia, jonka teki Usain Bolt (Jamaika) 16. elokuuta 2009 Berliinissä.

• 200 metriä: 19,19 sekuntia, myös Usain Boltin

1 - 1 - 2

9.58 - 9.58 - 19.16

Kultainen leikkaus Fibonaccin lukujonossa

Kultaista leikkausta edustaa kreikkalainen kirjain φ (fii), on erityinen matemaattinen vakio, arvona on noin 1,6180339887.... Se johdetaan siten, kun viiva jaetaan kahteen osaan siten, että koko viivan ja pidemmän osan välinen suhde on yhtä suuri kuin pidemmän osan ja lyhyemmän osan välinen suhde.

5 sormea x 0,5235023 kyynärä metriä = 2,618 ( minä tahansa suureena ilmiöissä)

Suhdelaskennan perusprofiili HEB 100 lujuuslaskentaan

Staattiset arvot HEB 100 x - x             I = 450 cm⁴
                                                             W = 90 m³

   450 / 90 = 5

Staattiset arvot HEB 100 y - y              I = 167 cm⁴
                                                             W = 33.5 cm³

 167 / 33.5 = 5

Suhdelaskennan perusprofiilin pituus 523 mm

Laskennallinen profiilin pituus on 520 cm, kun profiili on pituudeltaan 523 cm. Profiilin pitää mennä tuentapisteidensä yli 1,5 cm kummallakin puolella, jotta profiili pysyy taipuneena tuentapisteidensä tukemana. 520 cm + 2 x 1,5 cm = 523 cm = 0,523 m (Muinaisuuden kyynärä.)

Taipuman laskenta

F = 1 kN     Ix = 450 cm⁴    L = 520 cm  E = 20 600 kN/cm²

Kirjallisuus käyttää kimmokertoimen arvoa 21 000 kN/cm², mutta laskennassani olen käyttänyt arvoa 20 600 kN/cm². Tämä antaa suuremman taipuman arvon, mutta on turvallisemmalla puolella erilaisessa laskennassa. Muinaisuus hallitsi tunnetun perusteella muiden taipumien arvon, tekemällä tämän yksinkertaisena laskemisena. Nykyaikana muutamalla näppäimen painamisella ja joissakin tapauksissa päätelmänä.

Kokonaistaipuma muodostuu pistekuormasta: 0,316 cm (käytännössä pii = 3,14 = π)
Kannattimen omasta painosta 1,042 kN: 0,2057 cm

Kaksitukinen kannattaja, jossa tasainen kuorma 1,042 kN - HEB 100 - L520 cm

Fysiologia on monessa merkityksessä taipuma

SI-järjestelmässä mittaamme metri mittayksiköllä 100 cm. Muinaisuus tunsi pienimmän kokonaisuuden käsitteen. Fysiologiassa tämä tarkoittaa 100 metrin juoksumatkaa, joka on lyhin kokonaisuus. Siten, ettei kukaan juokse tuota matkaa kiihdyttäen vauhtiaan. Kiihtyminen tapahtuu urheilijasta riippuen 50-70 metrin matkalla. Käytännössä kaikkien kilpajuoksijoiden keskimääräinen aika on noin 10 sekuntia. Esimerkiksi maassamme kukaan ei ole juossut aikaa 10 s. Nykyään juoksemista lisäksi autetaan monella tavalla juoksupinnasta tossuihin ja pienta dopingia ei voi sulkea ulkopuolelle. Luonnossa ei ole dopingia tai keinotekoista auttamista.

Metri = 100 cm  -  100 m aika = noin 10 sekuntia - keskimääräinen juoksunopeus = 10 m/s 

Vauhti = 36 km tunnissa  -  täysiympyrä = 360 astetta  - 1 tunti = 3600 sekuntia

10 = decimaalisysteemi - painovoimakiihtyvyys 9,82 m/s²  - 1 kN = 102 kg

0,25c = aikadilaatio 1,0328  - 102 kg / 9,82 = 10.38  - 10,38 / 10 = 1,038

Usain Bolt = 94 kg  -  9,58 s / 9,4 = 1,02

• 100 metrin pikajuoksu:

  • Pituus = 100 m

  • Oletusaika = 10 s

  • Keskimääräinen juoksunopeus = 10 m/s (36 km/h)Decimaali systeemi perustuu kymmenlukuun "10"

  • Painovoimakiihtyvyys: 9.82 m/s²

  • 1 kilonewton (kN) = 102 kg (approximately the weight supported by 1 kN under Earth's gravity)

• Suhteellisuus (aikadilaatio):

  • At 0.25c (c = valon nopeus), aikadilaatiokerroin = 1.0328

  • 102 kg ÷ 9,82 m/s² ≈ 10,38 (voima kilonewtoneissa)

  • 10,38 ÷ 10 = 1,038

• Usain Bolt:

  • Paino: 94 kg

  • Aika: 9.58 seconds for 100 m sprint

  • Aika per paino: 9.58 ÷ 9.4 = ~1.02

Leikitellään seuraavalla ajatuksella, vai onko leikki?

Kuvitellaan kuvan HEB100 profiili 200 cm pitkäksi. Jotta profilli taipuneena pysyy tukien päällä, on jännevälin syytä olla 197 cm.

100 meters: 9.58 seconds, set by Usain Bolt (Jamaica) on August 16, 2009, in Berlin.

200 meters: 19.19 seconds, also set by Usain Bolt on August 20, 2009, in Berlin.

Seuraavaksi laskemme kannattajan taipumat ilman kaavoja

Gravitaatio on kuvan maapallon vipuaja. Hän vipuaa painovoimakiihtyvyydellä 9,81  tai Suomessa 9,82 m/sekunnin neliössä. Tämä ei muuta laskentaa missään määrin. Toisaalta taipumien laskemisessa luonnon tavalla ja samalla muinaisuuden tavalla, tietoa gravitaatiosta ei  tarvita.

4.11.2015*22:50 (913 - 397)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com