Pythagoraan havainnot 582 - 496 eaa.
 Filosofian keksimisen kunnia annetaan pythagoralaisille, jotka todennäköisesti ensimmäisinä käyttivät kyseistä termiä. Filosofian olemusta he selittivät vertauksella Olympian kisoihin, joihin saapui urheilijoita, kauppiaita ja katselijoita. Näistä kolmesta ryhmästä jaloimpina pythagoralaiset pitivät katselijoita, jotka olivat verrattavissa filosofeihin.
Pythagora - "Se joka tuntee auringon, kuin jumalan"
Kuva Wikipedia
Pythagoraan kohdalla on vaikeaa erottaa totuus häneen liittyvistä tarinoista, jonka salaperäisyys hänen ympärillään aiheuttaa. Varmana pidetään, että Pythagoras kehitti lukujen logiikan idean, käynnistäen ensimmäisen kukoistuskauden matematiikassa.
Tämä on tämän päivän sokaistuneiden ajatus, sillä pyramidit olivat tuhansia vuosia vanhoja jo Pythagoraan eläessä ja jotkut tuntemamme kirjat päivittyvät myös tuhansia vuosia taaksepäin historiaan. Pythagoraan aikana lukuja ei käytetty ainoastaan laskemiseen ja luettelemiseen, vaan niitä alettiin arvostaa lukujen itsensä vuoksi. Tämä tarkoitti, Pythagoras tutki lukujen ominaisuuksia ja niiden välisiä riippuvuuksia ja säännönmukaisuuksia. Näin hän oli samaa tarkoittavan suhdelaskennan pioneeri eräänä edelläkävijänä
Pythagora tutki yleisesti matematiikkaa, musiikin säveloppia ja tähtitiedettä. Hänen havaintojen mukaan luvut olivat olemassa konkreettisesta maailmasta huolimatta, jolloin ihmisten havaintojen epäluotettavuus (tänä päivänä tekee mieli lisätä tieteellinen epärehellisyys) ei vääristänyt niiden ominaisuuksia. Tästä johtuen matematiikan kertoma totuus oli riippumatonta muiden mielipiteistä ja ennakkoluuloista. Ne olivat myös absoluuttisempia, kuin mikään aikaisempi tieto. Matematiikalla oli pitkä historia ennen Pythagorasta. On hyvä syy uskoa, ettei Pythagoras käsitellyt ns. matematiikkaa lainkaan. Aristoteleen mukaan, niin sanotut Pythagoralaiset, jotka ensimmäisinä ryhtyivät matematiikkaan, eivät ainoastaan edistäneet tätä aihetta, myös kyllästivät sitä, kuvitellen matematiikan olevan kaiken periaate. Aristoteles, Metafysiikka 1 - 5 360 Ekr. He siis uskoivat, että matematiikalla voi kuvata maailman ilmiöitä (myöhemmin fysiikka, lujuusoppi jne.) ja tästä jatkaen tietyillä luvuilla, kuten kultaisen leikkauksen suhdeluvulla oli jokin erityinen merkitys. Oliko ajatus väärä, tätä tarkastelemme useasta näkökulmasta. Joka tapauksessa tämä tukee suhdelaskentaa, koska molemmissa on ajatus suhteellisuudesta meitä ympäröivänä. Yhden tuntemalla, muut ovat tunnetut menettelyn tuntemalla, sisältyy tähän ajatteluun.
Pythagora perehtyi useisiin tieteen ja taiteen aloihin, näin kyeten hahmottamaan maailmankuvan eri tavalla. Pythagoraksen maailmankuva oli hankittu matkustamalla 20 vuoden aikana kaikkialla maailmassa ja arvioiden perusteella hankki matemaattisen tietonsa egyptiläisiltä ja babylonialaisilta. Egyptin pyramidit olivat jo tuolloin vanhoja, sisältäen kultaisen leikkauksen suhteen. Päätelmänä tästä, mahdollisesti kultaisen leikkauksen tieto välittyi Egyptistä Pythagoraan kautta Eurooppaan. Matkustelun hän lopetti palaamalla takaisin Samoksen saarelle
Egyptiläiset ja babylonialaiset olivat edistyneet yksinkertaisesta laskemisesta vaativiien laskelmien suorittamiseen ja kehittivät vaativia tilinpititojärjestelmiä kauppaa ja verotusta varten. He myös suunnittelivat, sekä toteuttivat taidokkaita rakennuksia. Matematiikka liittyi käytännön ongelmien ratkaisemiseen, kuten jokavuotiseen Niilin tulvimisen jälkeen rajojen uudelleen määrittämiseen. Sana geometria tuleekin maan mittaamisesta.
Pythagora havaitsi laskutoimitukset aina samalla kaavalla tehdyiksi, joka antoi oikean vastauksen tehtävään, mutta kukaan ei kyseenalaistanut kaavoja tai tutkinut niiden perustana olevaa logiikkaa. Kulttuureissa oli tärkeää, että laskentakaava toimi, mutta ei miksi laskenta toimi. Nykyajan laskemisessa on kyse paljon samasta kysymyksen asettelusta. Tiedämme taipumisen kaavalla saatavan joka kerta käytännön kanssa yhtä pitävän laskentatuloksen. Siirtyessämme toiseen tehtävään, valitsemme uuden kaavan ja tarvittavat uudet arvot. Pidämme tärkeänä ja arvokkaana tuntemusta kaavoista ja niiden hallitsemisesta. Kuinka luonto toimii, ei meitä niinkään kiinnosta. Kenties kaavoja ei tarvita suurta määrää, ymmärrettäessä luonnon käyttäytyminen?
Muutamia sukupolvia myöhemmin, Pythagoraan tuntema maan pallomuoto oli suurella todennäköisyydellä hyväksytty tosiasia Ateenassa, kunnes tieto katosi noin kahdentuhannen vuoden ajaksi? Tuliko tästä tieto matkalta Egyptiin? Myöhemmin, havaitaan tiedon katoavan ajassa, kuten maan kiertäminen auringon ympäri. Samoin kävi kolmeulotteiselle piirtämiselle, joka tunnettiin aikanaan kreikassa, vaikka laaditut maalaukset olivat koko ajan silmin nähtävissä. Suhteellisuus eli lukuihin liittyvä "jumalisuus" Pythagoralle oli selvillä, kuten se luultavasti oli ollut kauan ennen Pythagorasta, mutta sitä ei liitetä tiedeuskoon. Todennäköisesti Pythagoras oli kuullut mm. pallosalamoista, jotka kaikki tietävät ja monet ovat nähneet. Osa tiedemiehistä ei edelleenkään usko niihin, sanoen niitä optisiksi harhoiksi. Ensimmäinen optinen spektri, mitä ilmeisemmin pallosalama saatiin kuvattua suurella kuvataajuudella tammikuussa 2014 (Wikipedia).
Matematiikka keskiajalle saakka on peräisin tältä aikakaudelta, joka oli pohtivaa filosofointia. Matematiikan tehtävä ei ollut matemaattisten ongelmien ratkaiseminen käytännön tasolla, jota roomalaiset numerot eivät tukeneet. Ajatuskin numeroilla laskemisesta kauhistuttaa, etenkin numero nollan puuttuessa. Käsite tyhjä, sen sijaan oli tunnettu ja laskennassa osattiin jättää tyhjä väliin.
1. Pythagora tiesi kultaisesta leikkauksesta, joka liittyi mm. Kheopsin pyramidiin
2. Luonnosta suhde 1,618 löytyi lähes mistä tahansa
3. Luku viisi on tärkeä ja sitä kuvasi viisikulmio pythagoralaisten tunnuksena. Pythagora ei tätä tiennyt, mutta viisi on suhteellisuusraja ilmiöissä. Viisi sormea, viisi varvasta ja kaikkialta löytyvä luku viisi on todiste tästä.
22.2.2015*15:22 (357 - 1015)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com |
